PIPOLAKODIN VAIHEITA

Kansalaissodan jälkeen v. 1921 Suomen lähetysseuran lestadiolainen sivuosasto suunnitteli orpolasten avustustoimintaa. Heräsi ajatus orpokodin perustamisesta. Orpojen Ystäväin liitto perustettiin 27.8.1923. Tietyssä mielessä tätä päivää voitaneen pitää ensimmäisenä edellytyksenä nykyisen Pipolakodin syntymiselle.

Yhdistyksen johtokunta aloitti varainkeruun orpokodin perustamiseksi. Toiminta aloitettiin auttamalla yksityiskodeissa hoidettavina olevia orpolapsia. Näin jatkettiin kaksikymmentä vuotta. Orpokodin perustaminen tuli ajankohtaisemmaksi senkin johdosta että sodan seurauksena moni lapsi oli menettänyt huoltajan ja kodin.

Vuosikokous valtuutti johtokunnan perustamaan orpokodin ja etsimään sille sopivan paikan. Karjalohjalta löydettiin tarkoitukseen sopiva, myytävänä oleva maatila. Karjalohjan silloinen kirkkoherra Eino Raunio oli hankkeessa vahvasti mukana. Hänen panoksensa Pipolakodin hyväksi on ollut huomattava. Pipolan tila ostettiin ja saatiin hallintaan 1.1.1945, koska osa kauppahinnasta saatiin lahjoituksena tilan myyjältä, Tyyne Heliniltä. Toiminta voitiin aloittaa ilman lisärakentamista koska kantatilalla oli paljon rakennuksia.

Sosiaaliministeriön taholta suositeltiin Pipolaan otettavaksi vajaamielisiä lapsia, jota nimitystä siihen aikaan käytettiin. Näin tehtiin ja Pipolasta tuli erityislastenkoti. Vuoden lopussa lapsia oli 4 ja seuraavan vuoden päättyessä 17.

Vähitellen ryhdyttiin korjaamaan olemassa olevia rakennuksia ja suunnittelemaan uusia. Tyyne Helinille rakennettiin kauppaehdoissa sovitut asuintalo, navetta ja sauna. Asuintalo toimii nykyään toimistotiloina. Vuonna 1960 ryhdyttiin rakentamaan ns. alataloa, johon tulivat keittiö, koulutilat, lasten huoneita, taloustilat sekä henkilökunnan asuntoja. Myös rantasauna ja kasvihuone rakennettiin.

Orpojen Ystäväin Liiton erityislastenkoti muuttui 1.9.1962 vajaamielislain tarkoittamaksi 33 -paikkaiseksi opetus- ja työkodiksi. Tämä tarkoitti valtion myöntämän harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen muuttumista lakisääteiseksi ja se takasi toimintaedellytykset vuosiksi eteenpäin.

Seuraavat vuosikymmenet olivat suurten muutosten ja uudistusten aikaa. Ensimmäinen saneerauskohde oli navettarakennus, jonka alakertaan tehtiin työtoiminnan tilat ja yläkertaan juhlasali. Kaikki Pipolan tilan pihapiiriin kuuluvat rakennukset saneerattiin. Henkilökunnalle rakennettiin Karjalohjan kirkolle rivitalo. Toimintaa haluttiin kehittää pois laitosmaisuudesta. 1980-luvulla rakennettiin viisi omakotitaloa, joissa asukkaat voivat asua kodinomaisemmin ja itsenäisemmin. Samalla toiminta laitoksena päättyi ja Kelan hyväksymä asuntolatoiminta voitiin aloittaa. Uutena työmuotona tuli perhehoito.

Myös hallinnossa tapahtui muutoksia. Orpojen Ystäväin liitto perusti v. 1982 kaksi säätiötä: Eino Raunion säätiön ja Tukiyhteisösäätiön. Myöhemmässä vaiheessa Tukiyhteisösäätiö sulautui Eino Raunion säätiöön, joka nykyäänkin vastaa Pipolakodin toiminnasta ja kehittämisestä.

Tuleva soteuudistus ja maakuntamalli aiheuttivat 2010-luvulla pelkoa, että pienet yksityiset toimijat putoaisivat kilpailutuksesta pois. Tämän takia Eino Raunion säätiö teki Rinnekodin kanssa sopimuksen Pipolan tulevaisuudesta. Rinnekodilla oli suunnitelmissa tehdä Pipolasta perhekotikylä. Rinnekoti tuli Pipolaan palveluntuottajaksi 1.6.2016. Rinnekoti irtisanoi sopimuksen seuraavana vuonna. Eino Raunion säätiö alkoi etsiä uutta palveluntuottajaa Pipolaan. Asukkailla oli aktiivisia omaisia, jotka halusivat toiminnan jatkuvan ja tekivät kaikkensa sen eteen. Juhannuksen 2018 jälkeen Eino Raunion säätiö päätti hakea uutta lupaa itselleen. Avilta saatiin lupa toiminnan jatkamiselle viikkoa ennen kuin toiminnan piti loppua Pipolassa. Asian saama julkisuus ja monet Pipolan puolustajat maanlaajuisesti osaltaan varmasti vaikuttivat nopeaan päätökseen. Eino Raunion säätiö aloitti uudelleen palveluntuottajana 1.8.2018.

Avin antamaan sopimukseen kuului, että säätiö remontoi asuinkiinteistöt ja rakentaa jokaisen huoneen yhteyteen henkilökohtaisen wc-tilan. Pipolakoti on myös liittymässä Lohjan vesi- ja viemäriverkostoon. Talojen remontteja oli tarkoitus tehdä yksi vuodessa. Vuonna 2019 remontoitiin kaksi taloa, jotta saatiin tilat kuudelle uudelle asukkaalle, jotka muuttivat Pipolaan perhekodista marraskuussa 2019. Asuinpaikkoja Pipolakodissa on tällä hetkellä 27. Useat asukkaat ovat asuneet Pipolassa kymmeniä vuosia. Alueella on myös v. 2017 perhekodiksi remontoitu kiinteistö.

Pipolan kaunis tila on ollut monella tapaa merkittävä. Tila mainitaan mm. Topeliuksen Maamme-kirjassa. Sakari Topelius vietti kesän 1874 Pipolassa, jossa 72-vuotias Elias Lönnrot kävi Sammatista kävellen häntä tervehtimässä.
Pipolassa vieraili myös Gustav Johansson, josta tuli myöhemmin arkkipiispa. 
Tunnettujen vierailijoiden joukkoon lukeutuu myös taidemaalari Pekka Halonen, joka vietti kesän 1903 Pipolassa ja maalasi täällä mm. "Pihamaalla" -nimisen taulun. Tässä maalauksessa olivat malleina myös Pipolan talon tyttäret Hilja ja Tyyne Helin.
Yksi merkittävimmistä valokuvaajistamme I.K. Inha vietti Pipolassa useita viikkoja ja havitteli pientä maapalaa itselleen Heponiemestä. Lopulta Pipolan isäntä August Helin heltyi myymään hänelle pienen Puujärven niemekkeen.
Tässä historiallisesti mielenkiintoisessa paikassa on asunut ja edelleenkin asuu arvokkaita henkilöitä.
Pipola viettää 75-vuotisjuhlia v. 2020. Tällä paikalla on ollut toimintaa vuodesta 1945 lähtien, aluksi orpokotina ja myöhemmin kehitysvammaisten kotina.

Eino Raunion säätiö haluaa olla mukana kestävässä kehityksessä ja tarjota myös tuleville sukupolville luonnonvaraisen ympäristön Pipolan alueella. Säätiö on perustanut Kurkijärven rannalle uuden luonnonsuojelualueen ja on myös suurentanut Vähäjärven rannalla jo olevaa luonnonsuojelualuettaan. Suojelualueitten nimi on Pipolan luonnonsuojelualue.  Niissä metsiä ei hakata vaan hoidetaan kestävän kehityksen periaatteella. Luonnonsuojelualueen perustamisesta tulevat rahat käytetään tuleviin investointeihin.